NUORTEN KUOROLIITTO

TOIMINTA

Nuorten Kuoroliitto on toiseksi nuorin kuudesta Sulasolin, Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton itsenäisestä erikoisliitosta. Sen perustava kokous pidettiin vuonna 1971, liitto järjestäytyi ja aloitti varsinaisen toimintansa seuraavana vuonna ja toimi vuoteen 1982 asti nimellä Lapsi- ja Nuorisokuoroliitto.

Näkyvin osa Nuorten Kuoroliiton toimintaa ovat erilaiset tapahtumat jättimäisestä International Choral Sympaatista pienimuotoisiin kursseihin ja seminaareihin. Lisäksi liitto toimii tiedottajana ja yhdyssiteenä sekä kansallisten että kansainvälisten toimijoiden kesken.

Liittohallitus

12.3.2017 alkaen:

Sari Kaipainen (puheenjohtaja)
Soili Autio (varapuheenjohtaja)
Pekka Nebelung
Vuokko Järvenpää
Liisa Saarilampi
Minna Liettyä-Tyni
Anna Nora (taiteellinen johtaja)

Varajäsenet

Jonna Vehmanen
Jessica Lehtilä

Toimisto

Suvi Hietanen, kehittämisasiantuntija

Yhteystietomme löydät täältä.

Liittokokousten pöytäkirjat löydät arkistosta

Nuorten kuoroliitolla on olemassa jäsenistön muistamista varten erilaisia merkkejä sekä Heinz Hofmann -mitali ja Erkki Pohjola -palkinto. Kaikki edellyttävät anomusta liittohallitukselle ja niiden myöntäminen edellyttää kullekin asetettujen vaatimusten täyttämistä. Tuotteet ovat joko noudettavissa sovitusti Nuorten Kuoroliiton toimistolta Helsingistä tai ne voidaan postittaa tilaajalle, jolloin postituskulut lisätään hintaan. Ansiomerkit, Heinz Hofmann -mitali sekä Erkki Pohjola -palkinto tulee luovuttaa saajalleen konsertissa tai muussa huomionosoituksen arvoa vastaavassa tilaisuudessa. Hakemukset perusteluineen voi lähettää osoitteeseen toimisto@nuortenkuoroliitto.fi.

Hopeinen kuoromerkki

Hopeinen kuoromerkki voidaan myöntää kuorolaiselle, joka on laulanut ansiokkaasti liiton jäsenkuorossa vähintään viiden vuoden ajan. Merkin hinta on 25€.

HopeinenKuoromerkki

Pronssinen ansiomerkki

Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää kuoronjohtajalle, tukiyhdistystoimijalle tai muulle aktiiviselle kuorotoimijalle, joka on toiminut ansiokkaasti lapsi- ja nuorisokuorojen hyväksi vähintään viiden vuoden ajan. Lisäksi pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää kuorolaiselle, joka on erityisen ansioitunut tai pitkäaikainen kuoron jäsen. Merkin hinta on 40€.

pronssinenAnsiomerkki

Hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää kuoronjohtajalle, tukiyhdistystoimijalle tai muulle aktiiviselle kuorotoimijalle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti lapsi- ja nuorisokuorojen hyväksi vähintään 8-10 vuotta. Merkin hinta on 60€.

hopeinenAnsiomerkki

Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää kuoronjohtajalle, tukiyhdistystoimijalle tai muulle aktiiviselle kuorotoimijalle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti lapsi- ja nuorisokuorojen hyväksi vähintään 13–15 vuotta. Merkin hinta 100€.

kultainenAnsiomerkki

Heinz Hofmann -mitali

Mitali voidaan myöntää erittäin ansioituneelle kuoronjohtajalle tai erityisen merkittävillä perusteilla muulle aktiiviselle kuorotoimijalle, joka on pitkäaikaisesti ja tuloksellisesti työskennellyt lapsi- ja nuorisokuorojen parissa ja jonka työ on laajalti tunnettua ja tunnustettua. Mitalin hinta 180€.

hofmann-mitali1
hofmann-mitali2

Erkki Pohjola -palkinto

Palkinto voidaan myöntää kuoronjohtajalle, tai muulle lapsi- ja nuorisokuorotyön merkittävälle toimijalle joka on tuloksellisesti työskennellyt nuorten kuorojen parissa ja jonka työ on laajalti tunnettua ja tunnustettua. Palkinto voidaan myöntää myös Nuorten Kuoroliiton ulkopuoliselle kuoronjohtajalle. Hakemukseen on liitettävä henkilön ansioluettelo ja cv, hakemuksen jättäjän tulee olla Nuorten Kuoroliiton jäsenyhdistys. Palkinnon hinta on 200€.

EP-palkinto

Huomionosoitusten saajat (Erkki Pohjola -palkinto, Heinz Hofmann -mitali ja kultainen ansiomerkki)

Nimi, kotipaikka ja kieli

1 §

Yhdistyksen nimi on Nuorten Kuoroliitto ry, kotipaikka Helsinki ja kieli suomi.

Tarkoitus ja toiminta

Liiton tarkoituksena on olla lapsi- ja nuorisokuoroyhdistysten valtakunnallisena yhdyssiteenä sekä työskennellä lasten ja nuorten kuoromusiikin harrastuksen edistämiseksi ja tukemiseksi maassamme. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

– edistää lasten ja nuorten musiikkikasvatusta valtakunnallisen neuvonta-, opetus-, valmennus- ja kasvatustyön kautta
– tekee työtä lapsi- ja nuorisokuorojen perustamiseksi
– tuottaa, julkaisee ja tekee tunnetuksi alansa uutta ohjelmistoa ja materiaalia
– tiedottaa alansa ajankohtaisista tapahtumista ja suuntauksista
– järjestää valtakunnallista, kansainvälistä ja alueellista koulutusta, kursseja, musiikkitapahtumia, kilpailuja ja muita vastaavanlaisia tilaisuuksia
– tekee ja edistää koti- ja ulkomaisten lapsi- ja nuorisokuorojen sekä musiikkijärjestöjen välistä yhteistyötä
– tekee aloitteita ja esityksiä lasten ja nuorten musiikkiharrastuksen edistämiseksi
– voi myöntää taloudellista tukea jäsenyhdistystensä toteuttamiin projekteihin.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi, hankkiessaan tarvittaessa asianmukaisen luvan,

– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää keräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia

– omistaa kiinteistöjä, irtainta omaisuutta, arvopapereita sekä perustaa rahastoja

– hankkia varoja harjoittamalla pienimuotoista tarkoitukseensa soveltuvaa kustannustoimintaa sekä harjoittaa julkaisutoimintaa

– järjestää maksullisia koulutuksia, konsertteja ja muita vastaavia musiikkitilaisuuksia.

Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittohallitus hyväksyä

– rekisteröidyt lapsi- ja nuorisokuoroyhdistykset tai sellaisten rekisteröidyt kannatusyhdistykset,

– julkisoikeudellisten yhteisöjen ja laitosten yhteydessä toimivat oikeuskelpoiset lapsi- ja nuorisokuorot, sekä

– ulkomailla toimivat oikeuskelpoiset lapsi- ja nuorisokuorot.

Liiton kannattajajäsen voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka liiton hallitus kannattajajäseneksi hyväksyy. Liiton kunniajäseneksi voi liittohallitus kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut lapsi- ja nuorisokuorolaulun hyväksi ja edistänyt liiton pyrkimyksiä. Liiton kunniapuheenjohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut liiton puheenjohtajana. Päätöksen kunniajäsenen ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta tulee olla yksimielinen.

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Liittohallituksen tulee ilmoittaa tästä edelleen SULASOL, Suomen Laulajain ja Soittajain liitto r.y.:n liittohallitukselle. Liittohallitus voi erottaa liitosta jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksun maksamatta tai muulla tavoin toiminut vastoin näitä sääntöjä tai liiton tarkoitusperiä. Hallituksen on ilmoitettava päätöksestä SULASOLin liittohallitukselle.

Jäsenmaksut ja velvollisuudet

Liiton varsinaisen jäsenen on vuosittain suoritettava liitolle varsinaisen liittokokouksen päättämä jäsenmaksu. Kannattajajäsenen on suoritettava liitolle varsinaisen liittokokouksen päättämä kannattajajäsenmaksu. Liiton jäsenen tulee vuosittain pyydettäessä toimittaa liitolle tarvittavat tiedot toiminnastaan.
Liiton toimielimet

Liiton toimielimet ovat liittokokous ja liittohallitus.

Liiton toimielimet

Liiton toimielimet ovat liittokokous ja liittohallitus.

Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain huhtikuun 15. päivään mennessä hallituksen lähemmin päättämänä ajankohtana. Ylimääräinen liittokokous pidetään edellisen liittokokouksen päättämänä aikana tai milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmasosa liiton jäsenistä sitä ilmoitettua tarkoitusta varten hallitukselta pyytää. Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitse tai sähköpostitse lähetettävällä kirjallisella kutsuIla. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltäväksi tulevat asiat.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

– esitetään kertomus toimintavuodesta, toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,

– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille,

– määrätään jäsenmaksujen ja kannattajajäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi,

– määrätään liittohallituksen palkkioiden ja korvausten suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi,

– vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja puitetalousarvio,

– toimitetaan hallituksen puheenjohtajan, joka toimii myös liiton puheenjohtajana, vaali,

– toimitetaan liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali,

– valitaan yksi toiminnan- tai tilintarkastaja ja tälle varahenkilö,

– käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

Asioista, jotka jäsenet haluavat varsinaisen liittokokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä kirjallinen esitys liittohallitukselle edellisen vuoden loppuun mennessä.

10 §

Kukin varsinainen jäsen on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan jokaista alkavaa 25 jäsenmaksunsa maksanutta jäsenyhteisön jäsentä kohti edellisen vuoden jäsenmaksusuorituksen mukaisesti. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni, mutta edustaja voi valtakirjalla äänestää kaikilla yhdistyksensä äänillä. Valtakirja tulee toimittaa Nuorten Kuoroliiton toimistoon viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivämäärään mennessä. Reaaliaikainen etäosallistuminen liittokokoukseen ja äänestäminen siinä on mahdollista, jos hallitus niin päättää. Hallituksen jäsenillä ja liiton toimihenkilöillä on oikeus olla läsnä liittokokouksessa ja käyttää siinä puheoikeutta. Sulasol voi lähettää liittokokoukseen yhden edustajan, jolla on puheoikeus. Liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä sekä kannattajajäsenellä on liittokokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaaleissa käytetään suljettua lippuäänestystä, jos yksikin edustaja sitä vaatii.

Liittohallitus

11 §

Liittohallitukseen kuuluu varsinaisen liittokokouksen valitsema puheenjohtaja, josta voidaan käyttää nimitystä liiton puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä. Liittohallitus valitsee keskuudestaan yhden (1) varapuheenjohtajan. Liittohallitus valitsee sihteerin joko keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Hallitus voi perustaa asiantuntijaelimiä ja työryhmiä, jotka hallitukselle vastuuvelvollisina hoitavat niille annetut tehtävät.

Liittohallituksen tehtävänä on sääntöjen puitteissa:

– edustaa liittoa

– hoitaa liiton varoja ja omaisuutta

– laatia ja valmistella vuosittain liiton toimintakertomus ja tilinpäätös sekä antaa ne toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunnon ohella liittokokoukselle

– valmistella ja esittää liiton kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanna liiton kokousten päätökset

– ottaa ja vapauttaa liiton toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkkauksensa ja työsuhteensa muut ehdot

– valita jäsenet tarpeellisiin asiantuntijaelimiin ja työryhmiin sekä valita edustaja Sulasolin liittokokoukseen

– myöntää liiton ansio- ja kunniamerkit sekä päättää muista kunnianosoituksista

– hyväksyä jäsenet ja kannattajajäsenet sekä kutsua kunniajäsenet.

Liiton nimenkirjoittaminen

12 §

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä liittohallituksen jäsenen tai sen määräämän toimihenkilön kanssa.

Tilinpäätös ja tilintarkastus

13§

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit, hallituksen laatima toimintakertomus ja muut liiton hallintoa koskevat asiakirjat tulee toimittaa toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen varsinaista liittokokousta. Tarkastuskertomus tulee jättää liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

Sääntöjen muuttaminen

14§

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä varsinaisessa liittokokouksessa, jos siitä on ilmoitettu kokouskutsussa ja vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksen äänestyksessä annetuista äänistä ehdotusta kannattaa.

Liiton purkaminen

15§

Liiton purkamisesta koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että erikseen sitä tarkoitusta varten kutsutussa liittokokouksessa annetuista äänistä vähintään viisi kuudesosaa (5/6) kannattaa liiton purkamista. Päätös on vahvistettava aikaisintaan kuukausi sen jälkeen pidettävässä kokouksessa vähintään samalla ääntenenemmistöllä. Jos liitto purkautuu, sen varat on käytettävä lasten ja nuorten kuoromusiikin edistämiseksi viimeisen liittokokouksen päättämällä tavalla.

Nuorten Kuoroliiton historiaa

Lapsi- ja nuorisokuorotoiminta sellaisena kuin se nykyään tunnetaan, on suhteellisen uusi asia; varsinainen lapsikuoroliike kehittyi vasta 1940- ja 50-luvuilla Unkarissa ja Bulgariassa. Ensimmäisiä nimenomaan lapsiäänille säveltäneitä oli Zoltán Kodály 1920-luvun Unkarissa, ja nuorille diskanttiäänille sävelletyn ohjelmiston puutteessa joudutaan usein edelleen turvautumaan sovituksiin. Sekaäänisen poikakuoron juuret ovat sen sijaan keskiajan katedraalikouluissa, ja se olikin yksi barokkisäveltäjien tärkeimmistä instrumenteista.

Suomessa 1940-luvulla mainetta niittänyt Nekalan lapsikuoro, vuonna 1953 perustettu Cantores Minores ja vuonna 1963 perustettu Tapiolan kuoro toimivat suunnannäyttäjinä itsenäisten, taiteellisesti tavoitteellisten lapsi- ja nuorisokuorojen perustamiseen. Myös tehokkaan musiikkikasvatusjärjestelmän ja musiikkiluokkien ansiosta lapsi- ja nuorisokuoroja alkoi syntyä 1960-luvulla kuin sieniä sateella.

Lapsi- ja Nuorisokuoroliitto perustettiin Sulasolin yhteyteen Sekakuoroliiton aloitteesta vuonna 1971. Liiton perustaminen heijasti selvästi aikaansa, sillä ajanjakso 1960-luvun lopusta 1980-luvun alkupuolelle oli lapsi- ja nuorisokuorolaulun kulta-aikaa. Liiton toiminta alkoi lapsikuorovoittoisena, mutta suuntautui jäsenistön varttuessa enemmän nuorisokuorotoimintaan1970- ja 80-lukujen vaihteessa. Toiminnan painopisteen muutos ja alkuperäisen nimen pituus vaikuttivat liiton nimen muuttamiseen vuonna 1982 Nuorten Kuoroliitoksi. 1990-luvulla lapsi- ja nuorisokuorot toimivat matalammalla profiililla, mutta vakiinnuttivat samalla asemaansa pysyvinä instituutioina. 2000-luvulla kiinnostus lapsi- ja nuorisokuoroja kohtaan kuten kuorontoimintaan yleisestikin on jälleen lisääntynyt.

1971

Lapsi- ja Nuorisokuoroliiton perustava kokous Helsingissä

1972

Lapsi- ja Nuorisokuoroliitto järjestäytyy ja rekisteröityy

1973

Lapsi- ja Nuorisokuoroliitolla 6 jäsenyhdistystä

1974

I Valtakunnalliset Nuorisokuoropäivät Kouvolassa

1975

Lapsi- ja Nuorisokuoroliitolla 20 jäsenyhdistystä

1976

II Valtakunnalliset Lapsi- ja Nuorisokuoropäivät Jyväskylässä

1977

Lapsi- ja Nuorisokuoroliitolla 38 jäsenyhdistystä

1978

III Valtakunnalliset Lapsi- ja Nuorisokuoropäivät Oulussa

1981

IV Valtakunnalliset Lapsi- ja Nuorisokuoropäivät Lahdessa
Lapsi- ja Nuorisokuoroliitolla 53 jäsenyhdistystä

1982

Liiton nimi muuttuu Nuorten Kuoroliitoksi
Liitolle palkataan ensimmäinen toiminnanjohtaja

1983

Nuorten Kuoroliitto hyväksytään valtionavun piiriin

1984

V Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Tampereella

1985

I Valtakunnalliset Poikakuoropäivät Turussa

1986

I International Choral Sympaatti Helsingissä 10 ulkomaisen ja 28 suomalaisen kuoron voimin
Nuorten Kuoroliitolla 66 jäsenyhdistystä

1987

VI Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Lappeenrannassa
II Valtakunnalliset Poikakuoropäivät Tampereella

1989

III Valtakunnalliset Poikakuoropäivät Raumalla
Europa Cantat -järjestön syyskokous Suomessa

1990

II International Choral Sympaatti Tampereella 12 ulkomaisen ja 30 suomalaisen kuoron voimin

1993

VII Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Jyväskylässä
Nuorten Kuoroliitolla 61 jäsenyhdistystä

1995

III International Choral Sympaatti Oulussa 6 ulkomaisen ja 30 suomalaisen kuoron voimin
IV Valtakunnalliset Poikakuoropäivät Vetelissä

1996

Nuorten Kuoroliiton kamarikuoro perustetaan
VIII Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Kouvolassa ja Kuusankoskella

1997

V Valtakunnalliset Poikakuoropäivät Porissa

1999

IV International Choral Sympaatti Joensuussa 8 ulkomaisen ja 22 suomalaisen kuoron sekä 2 suomalaisen orkesterin voimin

2002

IX Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Porissa
Nuorten Kuoroliitolla 72 jäsenyhdistystä

2003

V International Choral Sympaatti Lahdessa 6 ulkomaisen kuoron ja 15 suomalaisen kuoron voimin

2005

X Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Mikkelissä

2007

VI International Choral Sympaatti Espoossa 6 ulkomaisen ja 26 suomalaisen kuoron voimin

2008

XI Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Seinäjoella
Nuorten Kuoroliitolla 67 jäsenyhdistystä

2010

Nuorten Kuoroliiton sävellyskilpailu Laulunuotta käynnistyy
XII Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Jyväskylässä

2011

XIII Valtakunnalliset Nuorten Kuopäivät Tampereella
Laulunuotta-finaalikonsertti Helsingissä

2012

XIV Valtakunnalliset Nuorten Kuoropäivät Oulaisissa

2013

VII International Vhoral Sympaatti Rovaniemellä

Liittyminen Sulasolin jäseneksi:
Jäsenhakemus rekisteröidyille kuoroyhdistyksille (pdf)
Jäsenhakemus julkisoikeudellisten yhteisöjen ja laitosten yhteydessä toimiville kuoroille (pdf)
Nuorten Kuoroliiton matkalaskulomakkeen saat tarvittaessa pyytämällä sitä sähköpostitse toimistosta.

Liittokokoukset

Liittokokous 2017

pöytäkirja
toimintakertomus 2016
toimintasuunnitelma

Liittokokous 2016

pöytäkirja
toimintakertomus 2015
toimintasuunnitelma

Ylimääräinen liittokokous 2015

pöytäkirja
liite

Liittokokous 2015

toimintakertomus 2014
toimintasuunnitelma